Kun Euroopan parlamentti on virallisesti hyväksynyt ehdotuksen, se pannaan täytäntöön 1.1.2023 alkaen, ja maksun soveltamisala kattaa sementin, lannoitteiden, alumiinin ja teräksen kaltaiset teollisuudenalat. Siirtymäkausi 2023–2025 pannaan täytäntöön ja hiilitullit otetaan virallisesti käyttöön vuonna 2026.
Maailman ensimmäisenä ehdotuksena ilmastonmuutoksen torjumiseksi hiilitullin muodossa sillä olisi syvällisiä vaikutuksia maailmankauppaan.
Australian kauppaministerillä on tämä sanottavana:
"Olemme hyvin huolissamme siitä, että EU:n hiilidioksidipäästöjen tullimekanismi (CBAM) on pohjimmiltaan vain uusi protektionistinen mekanismi, joka viime kädessä heikentää maailmanlaajuista vapaakauppaa ja iskee kotimaisiin australialaisiin viejiin ja työpaikkoihin."
Jo vuonna 2008 taloustieteen Nobel-palkinnon saanut Krugman esitti selkeän olettamuksen hiilitullien järkevyydestä WTO:n puitteissa.
Hän uskoo, että tuontituotteilla, jotka eivät maksa hiilitulleja, on "epäreilu" kilpailuetu, joten kehittyneillä mailla, jotka ovat toteuttaneet pakollisia päästövähennysvelvoitteita, on oikeus päättää toteuttaa kauppatoimenpiteitä rajalla, lisätä samankaltaisten tuotteiden ulkomaisten tuottajien kustannuksia ja asettaa rajoituksia tuonnille. Tuotteita verotetaan suhteessa niiden sisältämään tai tuotannon aikana päästämään hiilidioksidiin, kun taas verovapautuksia tai verohuojennuksia myönnetään kotimaastaan vietäville hiilidioksidia sisältäville tuotteille, jolloin saavutetaan "areenan tasaamisen" tarkoitus.
EU:n hiilidioksidipäästöjen tullimekanismissa edellytetään, että hiili-intensiivisten tuotteiden tuonti noudattaa täysimääräisesti kansainvälisen kaupan sääntöjä, jotta estetään EU:n kasvihuonekaasupäästöjen vähentämispyrkimysten kompensointi tuomalla maahan tuotteita, jotka on valmistettu EU:n ulkopuolisissa maissa, joissa on vähemmän ilmastonmuutospolitiikkaa kuin EU:ssa. Se auttaa myös estämään tuotannon uudelleen ohjautumista tai hiili-intensiivisten tuotteiden tuontia.
Boston Consulting Groupin (BCG) viimeisimmässä tutkimusraportissa analysoidaan perusteellisesti EU:n hiilitullien taloudellisia vaikutuksia keskeisiin teollisuudenaloihin ja todetaan, että hiilitullien vaikutus teollisuuden voittoihin voi olla jopa 40%, ja koko teollisuusketjun yritykset tuntevat kustannusten nousun. Vaikutus.
EU:hun vientiä harjoittaville ulkopuolisille yrityksille hiilitullit vaikuttavat suoraan kilpailuympäristöön ja jopa muuttavat kauppaympäristöä enemmän BCG:n asiantuntijoiden mukaan. Jos nämä yritykset eivät sopeudu nopeasti New Dealiin pienentämällä hiilijalanjälkeään, ne voivat menettää markkinaosuuttaan ja ne voidaan korvata muilla EU:n yrityksillä tai hiilitehokkaammilla yrityksillä muissa maissa.
EU:n hiilitullimekanismi kattaa aluksi viisi teollisuudenalaa, mukaan lukien sementti, sähkö, lannoite, teräs ja alumiini. Näiden viiden teollisuudenalan yhteenlaskettu osuus EU:n kokonaispäästöistä on noin 40 prosenttia.
Niistä 44 teollisuudenalasta, joiden EU katsoo eniten tarvitsevan hiilidioksidipäästöjen vähentämistä, 85 prosenttia liittyy materiaaleihin, energiaan ja teollisuuteen, jotka tarjoavat raaka-aineita teollisuuden tuotantoprosesseihin. Lisäksi kemianteollisuuden, perusmetallien, paperituotteiden ja ei-metallisten mineraalituotteiden kaltaisilla teollisuudenaloilla, vaikka ne ovat suhteellisen vähemmän riippuvaisia kaupasta, on suuri hiilipäästöintensiteetti, ja ne vaikuttavat myös suoraan.
Tietyt EU:n hiilitullimekanismin soveltamisalaan kuuluvat tuotteet määritellään Maailman tullijärjestön harmonoituun järjestelmänimikkeistöön perustuvan Euroopan yhdistetyn nimikkeistön mukaisesti. perustua.
Huomaa, että vuosiksi 2023–2025 on määritelty EU:n hiilitullimekanismin siirtymäkausi, jonka aikana tuojilla on vain ilmoitusvelvollisuuksia eikä taloudellisia velvoitteita. Siirtymäkauden aikana maahantuojien on raportoitava neljännesvuosittain tuontituotteidensa määrä, niiden kokonaishiilipäästöt, niiden ruumiillistuneet välilliset kokonaispäästöt ja tuontituotteista alkuperämaassa maksettu hiilen hinta.
Maahantuojien on vuodesta 2026 alkaen maksettava vastaava määrä CBAM-todistuksia tuontituotteidensa ruumiillistuneiden hiilipäästöjen perusteella.
Jos Eurooppaan vientiä harjoittaville yrityksillemme on kiinnitettävä huomiota muutoksiin, jos tuotteisiin liittyy viisi sementti-, sähkö-, lannoite-, teräs- ja alumiiniteollisuutta, erityisesti terästeollisuutta. Viime vuonna kotimaani terästuotteiden vientitullien mukauttaminen on vähentänyt merkittävästi matalan ja keskitason terästuotteiden vientiä.
Itse asiassa viime syksyn "sähkökatkos ja tuotannon vähentäminen" oli jo testi ulkomaankaupalle. Huomaa, että tämä ei ole lyhytaikainen asia! Koska maani on luvannut "pyrkiä hiilidioksidipäästöjen huippuun vuoteen 2030 mennessä ja pyrkiä hiilineutraaliuteen vuoteen 2060 mennessä". Tämä on trendi!
